Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita » Talta vuodelta » En jaksa enää

En jaksa enää

Nimimerkki 
Väsynyt elämään
Ikä 
15

En oikeesti jaksa enää. Mun perhe on väkivaltanen. Isä (sillee et se esim tarttuu muhun ja paiskasee jotain seinää päin yms), äiti (lyö, potkii, sylkee päälle, ja estää liikkumisen/pakenemisen yms), ja kaks siskoo (lyö ja potkii). Isä käyttää lähes päivittäin alkoholii ja sen nää jutut aiheutuu pitkälti alkoholista. Äiti ja siskot taas on vaan suoraan sanottuna hulluja. Äiti etenki. Lisäks meil o paljon rahaongelmia.

En ees muista kui monesti oon harkinnu itsemurhaa. Oon muutaman kerran "yrittänykki" mut oon ollu sillon nuorempi ja mua ollaan estetty tai sit mun tapa vaan on ollu huono. Oon viillelly tän vuoden alusta alkaen eli hiukan yli puol vuotta. Lisäks mä puren ja lyön itteeni sillee et saan mustelmia. Oon myös laittanu suolaa ja jäätä itteeni ja antanu sen olla sillee et saan siit sellasii jälkii jotka kirvelee kauan. Mun itsetuhosuudesta tietää vaan yks ihminen koska peitän kaikki jäljet eli en siis esim viiltele käsiin. Kukaan perheen ulkopuolinen ei tiiä millasta meijän perheessä oikeesti on paitsi muutama kaveri tietää hiukan jotain muttei todellakaan kaikkea ja asiat on sanottu niille hienonnetusti.

Haluisn päästä puhumaan asioista jollekkin ammattilaiselle mut mun perhe suuttuis. Äiti on uhannu tappaa mut esim puukolla, joten en oikeesti uskalla. Uskon kyl et ei se oikeesti tappais, mut sen on kuitenki aika arvaamaton. Oon tehny ite netissä monta masennus testiä ja saan aina selvän vaikeen masennuksen. Haluisin jonkun ihmisen jota vois ees halata ja kelle vois puhua. Mut ainoat ihmiset kelle mä haluun ja voin puhua on sellasii keitä ei kiinnosta. Lisäks oon ihastunu mun kaverin poikaystävään. Mulle on sanottu monesti et "kumpa sä kuolisit" yms ja sitä mäkin välil toivon mut en sit tiiä onks se toive ihan oikee toive.

Mun tekis mieli kokoajan vaa puhuu jollekki, juoda alkoholii (en todellakaan juo usein mut haluisin kyl juoda enemmän jos siihen olis mahdollisuus ja haluun kokeilla huumeita edes kannabista. Oon yrittäny tehä ittelleni jotain et pääsisin ambulanssiin koska sillon must tuntuis varmaan et must välitetään. Mut just nyt haluun vaan jonku jolle puhuu ja halin. Oon myös kirjottanu itsemurhaviestejä. Niissä mä kerroin kahdelle ihmiselle (ei perheenjäseniä) siitä et kui paljon mä niistä välitän ja miten mä oon rukoillu sitä et ne sais olla aina onnellisia.

+1
+58

Kommentit

Sara nuortenlinkistä21.07.2017 14:26

Moi ja kiitos sun tarinasta! Ensimmäisenä tulee mieleen, että voisit tehdä itsestäsi lastensuojeluilmoituksen. Ootko kuullut tästä tai mitä ajattelet? Vaikka pelkäätkin perheen suuttuvan, niin kyse on sun elämästä ja tulevaisuudesta. Sun on pakko päästä pois tollaisesta kodista tai vähintään vanhemmat tarvitsevat ulkopuolista apua. Lastensuojelun avulla se on mahdollista ja pääsisit myös purkamaan ajatuksia ammattilaisen kanssa. Lastensuojeluilmoituksen voit tehdä nimettömänä, niin perhe ei saa edes tietää, kuka ilmoituksen teki! Se tehdään soittamalla oman kunnan sosiaalitoimistoon (googlaa sosiaalitoimisto + oma asuinpaikka). Periaatteessa kuka tahansa, joka on huolissaan jonkun lapsen tilanteesta, voisi ilmoituksen tehdä. Laita hei meille nettineuvontaan viestiä (nimettömänä) ja jatketaan juttua siellä. Pääasia olisi, ettet nyt jäisi yksin.

Ja vaikka nyt on tollasta, niin se ei tarkoita, että sun loppuelämä tulee olemaan samaa. Lue vaikka tää blogipostaus samankaltaisesta aiheesta: https://varjomaailma.fi/blogi/minun-tarinani-kun-kerasin-sirpaleet-itses...

+1
+61