Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita » En voinut muuta kuin katsoa vierestä mun kuolevaa siskoani

En voinut muuta kuin katsoa vierestä mun kuolevaa siskoani

Nimimerkki 
maybeiamthewrongperson
Ikä 
14

2013, maailman pahin vuoteni! Heti tammikuussa tulin koulusta kotiin hyvän koulupäivän jälkeen, mutta mieli muuttui myrskyäväksi kun sain tietää että siskollani on syöpä. Hän kävi paljon sairaaloissa ja hänet leikattiin kaksi kertaa. Hänellä oli syöpä joka luokiteltiin keuhkosyöpään, mutta kasvaimia oli ollu olkapäässä, sydänpussissa, munasarjoissa, vatsaontelossa jne. Syöpä oli levinnyt kaikkialle!

Äidilleni kerrottiin helsingin tapaamisen jälkeen että siskoni on todella pahassa tilanteessa, eikä selviytymisprosentti ollut hevinkään suuri. Hän makasi sairaalassa aina pahan olon tullen ja pääsi kotiin kun oli taas siihen valmis. Hän ehti tulla kotiin viimeisen kerran noin kuukausi ennen kuolemaa. Hän oli hyvin hiljainen ja poissaoleva, hänellä oli nenässä letku joka kulkeutui pussiin jossa oli jotain vihreää, joka tuli siskoni vatsaontelosta. Näin hänet viimeisen kerran silloin, mutta en edes halannut häntä.. se tuntui pahalta, koska halaamisen sijaan hän sai kuulla että poltan. Miten ihmeessä saatoin katsoa häntä suoraan silmiin ja sanoa että poltan, kun hän makaa sängylläni taistelemassa syöpää vastaan?! Hän joutui samana päivänä takaisin sairaalaan.

Äitini oli aina valmis heräämään aikasin aamulla ja lähtemään sairaalaan siskoni luokse. Minä puolestaan kävin koulua ja elin oikeastaan aika peruselämää. Halusin aina olla vaan kavereiden kanssa ja unohtaa kaiken. Sen teinkin, en ollut kotona paljon vaan riehuin kylillä. Unohdin aina kavereideni kanssa kaiken, kaiken sen mitä olin jättänyt tekemättä ja mitä olin tehnyt siskoani kohtaan. Vaikka tiesin siskoni syövästä, mutta aina vasten siskoni tahtoa toin kaverit kotiin ja kinastelin hänen kanssaan.

29.10. yöllä heräsin kun toisen siskoni mies tuli sanomaan siskoni nukkuneen pois. En tajunnut, mietin vain että kaikki on unta ja kaikki on hyvin, kunnes oikeasti heräsin ja tajusin ne sanat. Aloin itkeä armottomasti! Mikään ei ollut enää entisensä!

Pian sen jälkeen poikaystäväni jätti minut sanoen että ei rakasta minua enää, mutta todellisuus oli että hänellä oli ollu toinen. En lopettanut tupakan polttoa ja aloin juomaan joka kuukausi semmoiset humalat että muisti meni suurimmaksi osaksi. Eron jälkeen paras ystäväni jätti minut. Jonka kanssa oli ollut parhaat hetket ja joka aina auttoi minua. Jätti mut, ei eihän kuollut tai mitään, laittoi välit vain poikki yhden juomiskerran takia, koska olin sekoillut  todella pahasti väärässä paikassa.

Nyt on kulunut noin puoli vuotta mun siskon kuolemasta. Olen kokenut ensirakkauden, mutta sen karmean menetyksenkin. Parhaan ystävän omistamisen ja sen mettämisen. Tupakkaa poltan edelleen, ja juon paljon vieläkin. Viimeisin paras ystäväni petti luottamukseni. Minulla ei ole isää, sen kadotin jo ollessani todella pieni, minulla on äiti, veli ja kolme siskoa, kaksi elossa olevaa.

Tulevaisuuteni on arvoitus mihin en välttämättä edes haluasi katsoa, koska tiedän siellä olevan liikaa pahaa ja liian paljon menetyksiä! Loppuun kaikille anteeksi virheistäni ja tekemistäni tempuista, olen todella pahoillani kaikille jota olen edes vähänkään satuttanut!

+1
+292

Kommentit

Tarinankirjoittaja02.08.2014 11:17

Tosi koskettava! Mun kukaan läiheinen ei oo ainakaan VIELÄ kuollut. Tosin mun vaari on sairas eli se ei voi käydä töissä ja joka päivä se syö tosi paljon lääkkeitä. Toivottavasti sun tulevaisuutes on parempi kuin menneisyys. Use your ♥.

+1
+293