Etusivu » Tarinat » Lue tarinoita

Lue tarinoita

Nuorten kirjoittamia tositarinoita elämästä. Tarinoita voi myös kommentoida. Oman tarinasi voit kertoa täällä.

Kirjoitin noin vuosi sitten ihmisestä, joka teki perättömiä lastensuojelu ilmoituksia. Haluaisin nyt päivittää tilannetta. Mietin viimeksi, että onkohan ihminen kuollut? Mutta ei ole.

Sillon, kun olin vielä 5. luokalla mul oli kavereita. Kun siirryin 6. luokalle, mun kaikki kaverit hävis kuin tuhka tuuleen.

Must tuntuu siltä, et melkeen kukaan ei oo ennen mun itsemurhayritystä kuunnellu mua ja ottanu mua vakavasti. Sillon tuntu siltä, et kaikki vaa vihas mua ja et kukaa ei välittäny.

Kun synnyin, olin iloinen pieni lapsi. Nyt olen 11 v. Päiväkoti-ikäisenä olin iloinen ja eskarista alkaa oikeastaan tämä tarinani.

Mun vanhemmat eros, ku olin pikkulapsi. Jouduin äidin luo, mikä oli helvettiä. Äiti löi kovaa, ku itkin ja ku en totellu sitä. Elin nälässä, liassa eikä se välittänyt musta.

En oikein tiedä mistä aloittaa, joten kai sitten ihan alusta. Ihan pienenä kaikki oli hyvin lukuun ottamatta sitä, että olin vähän pullukka.

Tiiän, että tähän kuuluu kirjottaa tarina elämästä tai jostain tapahtumasta. Kun oon lukenu näitä tarinoita, tääl on tosi samanhenkisiä ja melkein samassa tilanteessa kun mä olevia ihmisiä.

Olen 14-vuotias tyttö. Kärsin tällä hetkellä ahdistuksesta, masennuksesta ja syömishäiriöstä. Vihaan itseäni.

Mua on nyt alkanu vähä huolestuttamaan ja on oikeestaan huolestuttanu jo muutama kuukausi.

Muistan, kun pienenä olin aina iloinen. En malttanut mennä nukkumaan, kun odotin, että seuraava päivä koittaisi.