Seksuaalisuus – Osa 2

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan seksistä?

Seksi puhututtaa ja on paljon esillä ympärillämme esimerkiksi mediassa, viihteessä, taiteessa, kasvatuksessa ja historiassamme. Suomalaisten seksikäyttäytymistä tutkitaan aktiivisesti Finsex-tutkimuksessa ja toisaalta esimerkiksi ensimmäiseen seksikertaan voi liittyä paljon latautuneisuutta, odotuksia ja jännitystä. Mitä seksi sitten oikeastaan edes on? Seksiä on monenlaista ja moninaista. Seksi on tekoja tai ajatuksia, jotka tuottavat seksuaalista mielihyvää, ja sitä voidaan tehdä yksin tai toisten ihmisten kanssa. Seksi voi olla esimerkiksi hyväilyä, suutelua, yhdyntää tai suuseksiä, ja siinä voi hyödyntää paitsi sukuelimiä myös koko kehoa. Seksi on lähtökohtaisesti kivaa, ja jos sitä joutuu tekemään vasten tahtoaan, on kyse pakottamisesta ja väkivallasta, ei seksistä.

Seksiin tarvitaan aina kaikkien osapuolten suostumus ja halu. Seksi ei ole suoritus, eikä siihen ole vain yhtä oikeaa tapaa tai käsikirjoitusta, vaan seksitapoja on monia. Seksistä puhuttaessa kannattaa käyttää sellaisia termejä, jotka tuntuvat itselle hyviltä ja suuhun sopivilta. Jotkut puhuvat seksin tekemisestä ja toiset harrastamisesta, jotkut taas rakastelusta, sekstailusta tai jostain muusta. Kiertoilmaisut tai epäselvät käsitteet kannattaa kuitenkin aina avata seksikumppanille tai kumppaneille, ja ennen seksiä olisikin aina hyvä määritellä, mitä itse sillä tarkoittaa, mitä siltä haluaa ja mihin on valmis.

Seksipositiiviset asenteet ovat edellytys hyvälle seksuaalikasvatukselle

Sillä, millaista seksuaalikasvatusta saamme, on suuri vaikutus asenteisiimme ja siihen, millaisia tietoja ja taitoja meillä on mahdollisuus oppia. Jos seksuaalikasvatus on vain raskauden ja seksitautien ehkäisyyn keskittyvää, jää nautinnon näkökulma herkästi taka-alalle. Voidaankin ajatella, että seksipositiivisuus on edellytys seksuaaliterveydelle ja laadukkaalle seksuaalikasvatukselle. Seksipositiivisuus tarkoittaa positiivisia asenteita seksiä ja kaikenlaisia seksuaalisuuden muotoja kohtaan (ei tarkoita esimerkiksi seksiin kannustamista).

Seksuaalikasvatus on seksuaalisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen jakamista niin, että kaikilla olisi edellytykset tehdä parhaita mahdollisia valintoja seksuaalisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyen. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on edistää seksuaaliterveyttä ja seksuaalista hyvinvointia. Seksistä puhuttaessa kommunikaatio- ja seksuaalitaidot ovat erityisen tärkeitä vuorovaikutustilanteissa toisten ihmisten kanssa. Se, että osaa toimia kunnioittavasti toisia ihmisiä kohtaan ja heidän rajojaan, on jokaisen ihmisen itsensä vastuulla. Esimerkiksi häirinnän tai seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan kohteeksi joutuminen ei ole koskaan uhrin vika. Seksuaalitaidot ovat edellytys turvalliselle ympäristölle, jossa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista saa puhua, eikä niiden kanssa tarvitse jäädä yksin.

Ensimmäisiä kertoja voi olla monia

Ensimmäiseen seksikertaan voi liittyä turhia paineita kaikille sukupuolille. Tämä juontaa juurensa siitä, millaiseen sävyyn ensimmäisestä seksikerrasta on pitkään puhuttu: kyse on neitsyysmyytistä, joka pitää sisällään virheellisiä uskomuksia, jotka tulisi purkaa. On voitu ajatella, että ensimmäiseen seksikertaan on kiire ja neitsyys on asia, joka halutaan nopeasti ”menettää”. Toisaalta sitä on haluttu vaalia, ja joissain kulttuureissa sitä ihannoidaan ja pidetään siveellisyyden merkkinä. Todellisuudessa seksiin ei ole mikään kiire, ja toisaalta seksikokemukset varhaisella iällä ovat täysin ok, jos nuori on siihen itse halukas. Myös sooloseksi on seksiä. Suojaikärajaksi seksuaalisille teoille toisen ihmisen kanssa Suomen rikoslaissa on kuitenkin määritelty 16 vuotta, jos seksikumppanit ovat eri ikäisiä. Lain tarkoituksena on antaa rikosoikeudellista suojaa seksuaaliselta hyväksikäytöltä, ei kieltää alle 16-vuotiaita keskenään seksuaalisilta teoilta, jos he ovat sen yhteisymmärryksessä tehneet.

Neitsytmyyttiin liittyy myös sukupuolierityisiä piirteitä, ja neitsyydestä on pitkään puhuttu binäärisesti naisten ja miesten välillä eri sävyyn: neitsyys menetetään ja poikuudesta päästään. Kärjistetysti naisten suurta seksikumppaneiden määrää on katsottu pahalla ja miestä taas on ihailtu, jos seksikumppaneita on monia. Todellisuudessa seksikumppaneiden määrä suuntaan tai toiseen ei arvota ihmistä, eikä määrällä ole merkitystä. Sukupuolittuneet uskomukset neitsyydestä ovat haitallisia myös siksi, että ne ylläpitävät sukupuolinormeja, eikä keskustelu anna tilaa sukupuolen moninaisuudelle. Neitsyys on jo sanana latautunut, ja ennemmin voisi puhua ensimmäisistä seksikerroista: neitsyys ei ole asia, joka menetetään, vaan yksi seksikerta muiden joukossa. Jokainen myös määrittää ensimmäisen seksikertansa itse, ja ensimmäisiä kertoja voi olla monia. Myös uskomukset esimerkiksi ”puhkeavasta” immenkalvosta ovat vääriä: immenkalvo ei ole kalvo, joka puhkeaa, vaan ohutta ja joustavaa sidekudosta, joka myötäilee, jos emättimeen laitetaan sisään jotain. Immenkalvo ei repeä, vaan sen aukko voi olla ahdas, jos se ei ole päässyt venymään esimerkiksi sormien ympärillä. Emättimessä on immenkalvo läpi elämän, ja sen muoto ja koko ovat yksilöllisiä.

”Viisi vinkkiä parempaan seksielämään”

Joskus seksistä puhuttaessa etenkin mediassa määritellään seksin olevan joko hyvää tai huonoa, ja annetaan vinkkejä parempaan seksielämään. ”Hyvä seksi” on kaikille sen osapuolille turvallista, miellyttävää ja nautinnollista. Kukaan ei itsessään ole seksissä “hyvä” tai “huono”, vaan seksin miellyttävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten seksikumppaneiden henkilökemiat tai mielentila. On hyvä pohtia ja tiedostaa, mitkä tekijät omalla kohdalla mahdollistavat itselle hyvän ja turvallisen seksin. Turvallisuus ei kuitenkaan kaikkien kohdalla edellytä esimerkiksi vakiintunutta suhdetta tai vahvaa luottamusta seksikumppaniin, ja hyvä kommunikaatio voi luoda turvallisen ilmapiirin täysin tuntemattomankin kumppanin kanssa. Myös esimerkiksi luottamus tai se, onko seksikumppani entuudestaan tuttu, voi olla joillekin merkittävä seksin nautinnollisuuteen vaikuttava tekijä. Toisille taas uusi ja tuntematon voi olla sytyttävää.

Tärkein asia seksissä onkin kommunikaatio, eivätkä luvan kysyminen ja yhteiset pelisäännöt sulje pois spontaaniutta. Jokaisella on oikeus kertoa, mistä tykkää. Se voi joskus tuntua vaikealta ja se on täysin ok. Omista haluista puhumista voi kuitenkin opetella. Toisaalta aihe saa olla sensitiivinen ja yksityinen, ja jollekin siitä puhuminen ei tunnu hyvältä. Keskustelu tulee käydä hienovaraisesti ja olettamatta, eikä koskaan voi tietää, mitä kukin käy läpi tai on kokenut aikaisemmin. Lisäksi jokaisen keho on yksilöllinen ja siksi se, mikä saattaa tuntua toisesta hyvältä, voi olla toiselle ikävää ja toisin päin. Tuntemuksista, tunteista tai aikaisemmista kokemuksista ääneen puhuminen ei tarkoita, että toinen olisi huono seksikumppani, vaan toisen toiveiden kuuleminen mahdollistaa sen, että seksi on kaikille miellyttävää. Jokaisella on myös oikeus sanoa, jos seksin aikana haluaa lopettaa tai jokin ei tunnu hyvältä, eikä seksin päättämiseen ei tarvitse mitään erillistä syytä, vaan seksin voi päättää koska tahansa. Toisen huomioon ottaminen edellyttää hyviä seksuaalitaitoja ja seksikumppaneiden velvollisuus on kuunnella, kunnioittaa ja toimia toiveiden mukaan.

Amanda Johansson

Sosionomi (AMK), seksuaalineuvoja (SSS)