Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Ahdistus

Ahdistus on epämääräinen paha olo, kuin mielessä oleva möykky, jonka lähtökohtaa et tiedä. Möykky, joka vie kyvyn keskittyä ja iloita. Maailma voi näyttää siltä, kuin katselisit ja kokisit sen tummennettujen lasien takaa. Sydän lyö tiheästi, olo on epätodellinen ja sinua voi jopa oksettaa. Et pystykään tekemään asioita niin kuin aiemmin, ainakin tuntuu siltä. Voit alkaa vaikkapa vältellä tilanteita, joissa tunnet olevasi epävarma. Ahdistus on tuo möykky. Se voi heikentää toimintakykyäsi ja myös kaventaa ajatusmaailmaasi, jolloin kaikki voi tuntua olevan todella raskasta. 

Ahdistuksen taustalla on usein tunne turvattomuudesta. Ahdistus on alkukantainen reaktio mahdolliseen uhkaan. Se on eloonjäämisen näkökulmasta tarpeellinen. Jos ”taisteluun tahi pakoon valmistautuminen” -reaktio jää päälle, eikä konkreettista uhkaa siis ole, se kaventaa ja rajoittaa elämääsi. Ajoittaista ahdistusta kokee meistä jokainen eli se on kaikille tuttua. Osa meistä ihmisistä on persoonaltaan jo vauvana herkempiä erilaisille ärsykkeille kuin toiset.  Usein herkemmät ihmiset kokevat helpommin ja syvemmin kaikenlaisia tunteita, myös ahdistuneisuutta. Myös herkkyys huolestua ja ahdistua lukemastaan, näkemästään tai kuulemastaan vaikkapa sosiaalisen median kautta on hyvin tavallinen reaktio.

Joskus voi olla sellainen tilanne, että olet elämässäsi kokenut jotain järkyttävää. Järkyttävän kokemuksen takia aistisi voivat olla edelleen valppaana tunnistamaan mahdollisen uhan olemassaoloa. Erityisesti siinä tilanteessa, että olet kokenut jotakin järkyttävää elämässäsi, on tärkeää päästä juttelemaan ahdistuksen tunteista aikuisen kanssa. Tällainen aikuinen voi olla oma vanhempi tai läheinen tai vaikkapa kouluterveydenhoitaja.

Pelko ja ahdistus ovat monesti samankaltaisia tuntemuksia, mutta pelolla on aina selkeä kohde. Pimeän pelko on hyvä esimerkki kokemuksesta, jossa voisi ajatella pelon ja ahdistuksen olevan yhtaikaa läsnä. Emmehän me pimeää varsinaisesti pelkää vaan ahdistumme siitä, ettemme näe onko ympäristömme turvallinen. Kuten pelkotiloihin myös ahdistukseen voi auttaa se, että hyväksyy ja tiedostaa omat tuntemuksensa. Itselleen voi muistuttaa ahdistuksen olevan ”tunne, joka ei kestä ikuisesti”.

Mikäli aiemmin mukavilta tuntuneet tekemiset – vaikkapa harrastuksiin osallistuminen – estyy ahdistuksen takia ja koet olosi turvattomaksi tilanteissa, joissa et aiemmin ole turvattomuutta kokenut, on hyvä kertoa tuntemuksistasi.  Mikäli ahdistuksen kokemus on hyvin voimakas, nopeasti ilmaantuva ja laaja-alainen ja se vaikuttaa sekä fyysisesti että ajatusten ja toiminnan tasolla, voidaan puhua paniikkikohtauksesta. Voimakkaaseen ahdistukseen tai paniikkikohtauksiin ei ole selkeää, nopeaa ja pysyvää auttamiskeinoa, vaan pysyvät pitkäkestoiset muutokset vievät aikaa ja vaativat usein ammattiapua. Kuitenkin on hyvä muistaa, että moni kokee elämänsä aikana jonkin verran ahdistuneisuutta myös ohimenevästi. 

Mikä sitten avuksi ahdistukseen?

  • Ahdistuksesta kertominen on ensimmäinen auttava askel. Puhuminen jonkun turvalliseksi kokemasi ihmisen kanssa joko kasvotusten tai vaikkapa chatin kautta usein jo helpottaa tilannetta. Voit jutella tunteistasi esimerkiksi Sekasin-chatissa.
  • Itsensä rauhoittaminen mielikuvaharjoitteiden avulla voi auttaa. Harjoituksia löydät esimerkiksi Mieli ry:n sivuilta.
  • Tee mielihyvää tuottavia asioita, kuten liikuntaa tai musiikin kuuntelua. Itsensä ja tunteiden ilmaiseminen on tärkeää tavoilla, joilla ei haavoita itseään tai muita.
  • Pelkkä hengitysharjoittelu voi myös lievittää oloa. Useinhan ahdistuneena hengittää hyvin pintapuolisesti ja tällöin jo pelkkä rauhallisesti syvään hengittäminen auttaa. Jos huomaat vaikkapa kaverisi olevan ahdistunut, voit auttaa häntä kehoittamalla hengittämään rauhallisesti ja syvään.
  • Joissain tilanteissa myös lyhytkestoinen lääkehoito voi olla paikallaan. Lääkehoidon tarpeellisuuden arvion tekee ammattilainen, eikä lääkkeitä tule koskaan omatoimisesti kokeilla. 

Ahdistuksen lievittämiseen käytetään joskus sellaisia keinoja, mitä ei voida suositella, kuten esimerkiksi päihteitä. Päihteet eivät tuo pitkäkestoista helpotusta ahdistukseen, vaan yleensä pahentavat tilannetta vahvistamalla ahdistusta entisestään. Pitkäaikaiskäytössä päihteet aiheuttavat myös riskin riippuvuuden syntymiselle. Lue lisää Nuortenlinkin tietoartikkelista ”paha olo ja juominen”.

Joskus ahdistus voi olla niin voimakasta, että ainoa keino pahan olon purkamiseen voi tuntua olevan itsensä satuttaminen. Itsetuhoisuus ja viiltely ovat aina vakavia asioita, joista olisi päästävä puhumaan ammattilaisen kanssa. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai käytöstä, älä epäröi pyytää apua. Lue lisää Nuortenlinkin ”apua viiltelyyn”  tietoartikkelista.

Ahdistus lievittyy usein iän myötä, vaikka silloin kun tuntuu todella pahalta, on siihen vaikea uskoa tai luottaa. Puhu rohkeasti tunteistasi, sillä apua on saatavilla eikä ahdistuksen kanssa tarvitse jäädä yksin. 
 

Marja-Liisa Rissanen

Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu
Dosentti Tampereen yliopisto

Lähteet

Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 11.5.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Huttunen Matti. 2018. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Lääkärikirja Duodecim.

Rissanen Marja-Liisa. 2009. Helping adolescents who self-mutilate. Doctoral Dissertation. University of Kuopio.